Algoritminen johtaminen tarkoittaa päätöksenteon ja johtamistehtävien siirtämistä automaattisille järjestelmille, digitaalisille työkaluille tai tekoälylle. Mutta mitä työelämässä tapahtuu, kun kone alkaa tehdä johtajien työtä? Tämä kysymys on ajankohtainen niin yrityksille kuin yhteiskunnalle laajemmin.
EU-tasolla algoritmisen johtamisen sääntely on noussut keskeiseksi teemaksi, ja tulevaisuudessa siihen liittyviä pelisääntöjä tullaan muokkaamaan merkittävästi. Suomessa on tärkeää tarttua kehitykseen ennakoivasti, jotta yritykset voivat hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia avoimesti, kestävästi ja oikeudenmukaisesti.
”Kone johtajana” -hankkeessa tutkitaan algoritmista johtamista erityisesti asiantuntija- ja tietotyössä – alueilla, joissa tekoälyn roolia on tähän mennessä tutkittu ja ymmärretty vain vähän. Hankkeen aikana toteutetaan:
Näiden avulla selvitetään tekoälyn konkreettisia vaikutuksia johtamiseen ja luodaan suuntaviivoja vastuulliselle tekoälyjohtamiselle.
Hankkeen tulokset tuodaan esiin monikanavaisesti: tieteellisinä julkaisuina, asiantuntija-artikkeleina, yritysten tekoälytarinoina, kirjana, podcast- ja webinaarisarjoina sekä käytännön suosituksina yrityksille. Niissä pureudutaan keskeisiin kysymyksiin:
Tekoälyn rooli johtamisessa ei ole enää kaukainen tulevaisuus – se on jo täällä. Nyt on aika selvittää, miten se muuttaa työelämää ja mitä meidän tulisi tehdä sen kanssa.
Kesällä Porin kadut täyttyvät ajankohtaisesta kuhinasta, kun suomalaiset asiantuntijat ja päättäjät kokoontuvat SuomiAreenaan keskustelemaan päivän polttavista kysymyksistä. Kone johtajana -hanke kokoontui perjantaina 27.6.2025 klo 10.00–10.45 Torilavalle keskustelemaan tekoälyn roolista työelämän johtamisessa.
Tekoäly muuttaa työelämää nopeasti ja perusteellisesti – eikä johtaminen ole sen suhteen poikkeus. Mutta miten koneavusteinen johtaminen vaikuttaa työntekijöiden kokemuksiin luottamuksesta, oikeudenmukaisuudesta ja jopa työn mielekkyydestä? Tämä selviää keväällä 2025 tehdystä tutkimuksestamme.
Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten asenteita, kokemuksia ja näkemyksiä algoritmisesta johtamisesta. Haaga-Helian vanhemman tutkija Anna Lahtisen mukaan tekoäly toimii jo monissa organisaatioissa hiljaisena päätöksenteon ja johtamisen tukena, joten todellinen kysymys on, miten valmistaudumme sen entistä näkyvämpään rooliin.
– Tutkimuksessa halusimme tunnistaa ne rutiinit, joissa tekoäly vapauttaa esihenkilöt arvoa luovaan työhön ja syventää johtajuutta datalähtöisin työkaluin sekä ne hetket, joissa inhimillinen harkinta — etiikka, empatia ja kontekstitieto — on korvaamaton, vanhempi tutkija Lahtinen toteaa.
Lahtisen lisäksi Porin Torilavalla nähtiin AIThinkin toimitusjohtaja Sami Masala, Tradenomien erityisasiantuntija Tuomas Meriniemi, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen toiminnanjohtaja Hanna Niemi-Hugaerts, Keskon Vice President, HR Operations Niklas Bergström sekä tekoälypanelisti. Keskustelun orkesterina toimii Ylen Jälkidistäkin tuttu Sofigaten teknologiajohtaja Lassi Kurkijärvi.
Tilaisuus on katsottavissa MTV:n Katsomosta sekä YouTubesta.
Hankkeessa tuotettuja blogitekstejä ja julkaisuja:
Hankkeessa on mukana vaikuttava joukko suomalaisia edelläkävijäorganisaatioita, kuten Abloy, Foibekartano, Jensen Hughes, Kesko, Sympa, Vetcare, AI Think Group, Atea, HENRY, Insinööriliitto, Keuke, Länsi-Uudenmaan Kauppakamari, NestorPartners, Posintra, SEKES, Sofigate, Suomen Yrityskummit, Terveysteknologia, TIEKE, Tradenomiliitto, Työterveyslaitos, Uudenmaan yrittäjät sekä Espoon ja Vantaan kaupungit.
Tutkimuksen rahoittajina toimivat Työsuojelurahasto, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Abloy, Foibekartano, Jensen Hughes, Kesko, Sympa ja Vetcare. Lisää tietoa hankkeesta löydät hankesivuiltamme:
Aistories.fi luotiin osana AI-TIE eli Tekoälyinnovaatioekosysteemillä kilpailukykyä pk-yrityksille (2021-2023) ja AI-TIE Etelä-Suomi (2022-2023) -hankkeita. Tätä nykyä se palvelee myös muita korkeakouluhankkeita, joiden tavoitteena on edistää tekoälyn käyttöä ja hyödyntämistä pk-sektorilla.